Näytetään tulokset 1–15 / 128

Hidas- ja tiheäkasvuinen. Neulaset alapinnalta valkojuovaiset, päältä kiiltävän vihreät. Kävyt koristeellisia: pystyssä, nuorena violetteja, myöhemmin ruskeita. I-IV 5-10 m x 2-4 m A-Pv Tuore

Yleinen puulaji koko Euroopan metsissä. Runko tumma, järeä vanhana kaarnoittuva. Lehdet tummanvihreät vastapuikeat Hedelmänorkot säilyvät puissa lehtien pudottua. Tervaleppä viihtyy hyvin kosteilla kasvupaikoilla. I-VI,10-20 m x 4-6 m

Japaninhappomarja on Itä-Aasiasta kotoisin oleva piikkinen pensas. Lehdet puikeita, päältä kiiltäviä, alta. Kukkien määrä sarjamaisessa kukinnossa vaihtelee. Heldelmä pieni pitkulainen punainen marja. A Kuiva Pilarimainen kapea kasvutapa. Lehdet oranssinpunaiset. I-? 0,8 -1 x 0,5 m

Hieskoivu on yleinen puulaji kosteilla ja märillä kasvupaikoilla. Lehtilapa 3-6 cm, puikea, lyhytsuippuinen, sahalaitainen. Runko sileä, kellertävän valkoinen. Rubra-lajikkeen lehdet ovat tummanpunaiset. I-VII, 8-12 m x 3-5 m A-Pv Tuore-Märkä

Kukat suuret, kellomaiset, vaalean sitruunankeltaiset. I-IV

Kukat punavioletit, terälehtien keskellä punainen raita.

Kellokärhö

Kellokärhöt ovat Suomen oloissa hyvin menestyviä perennoja. Versot ovat rentokasvuia , kaatuvia ja jälleen ylös kääntyviä. Ne eivät kiipeile, mutta voivat nojata tukeen. Kukinta-aika on pitkä toisinaan jaksottainen. Voidaan käyttää myös maanpeitekasvina. Hillitty, tiivis kasvutapa Kukat pienet, kellomaiset, violetinsiniset. Runsas kukinta keskikesästä myöhään syksyyn. I-VI 0,3 m x 0,3 m A-Pv Tuore

Suuret, jopa 13-15 cm, silkkisen valkoiset kukat, heteet kahvinruskeat. Matalakasvuinen.