Metsävaahteran kapeakasvuinen muoto. I-IV 15-20 m x 2-3 m A-Pv Kuiva-Tuore
Yleinen puulaji koko Euroopan metsissä. Runko tumma, järeä vanhana kaarnoittuva. Lehdet tummanvihreät vastapuikeat Hedelmänorkot säilyvät puissa lehtien pudottua. Tervaleppä viihtyy hyvin kosteilla kasvupaikoilla. Pyramidalis on kapea, pilarimainen muoto, I-VI 10-15 m x 1-2 m, A-Pv ,Tuore- Kostea
Hieskoivun pilarimainen, pystyoksainen muoto. Viihtyy kosteillakin kasvupaikoilla. I-VI 10-15 m x 1,5-2 m A-Pv Tuore-Kostea
Lehdet osittain liuskoittuneet. Marjat punaiset, kypsyvän myöhään syksyllä. Kukinto leveä, valkoinen, kesäkuussa. I-IV 4-10 m x 2-4 m A-Pv Kuiva-Tuore
Kasvutavaltaan kartiomainen. Lehdet osittain liuskoittuneita kuten suomenpihlajalla. Kapeahko, kestävä puu soveltuu erilaisille kasvupaikoille. I-V 6-10 m x 3-4 m A Kuiva-Tuore
Keskikokoiset Kapeat Puut
Kukat kermanvalkoiset, kukinta runsas. Suosittu koristepuu.
Kapeakasvuinen, lähes pilarimainen koristekirsikka. Kukat vaaleanpunaiset, myöhemmin lähes valkoiset, puolikerrotut, hennosti tuoksuvat. Kukinta varhain keväällä lehtien puhjetessa kuparinpunaisina. Lehtien väri muuttuu kesän tullessa raikkaan vihreäksi. (I) 3-6m x 1,1,5 m A-Pv
Kotipihlajan kapeakasvuinen lajike. I-VI 4-12 m x 1-2 m A-Pv Kuiva-Tuore
Pylväspihlajalajike. Lehdykät suuremmat ja lehdet hieman harvemmat kuin kotipihlajalla. Syysväri oranssinpunainen. I-IV(?) 4-12 m x 1-2 m A-Pv Kuiva-Tuore
Pihlajan tiiviskasvuinen pilarimainen lajike. Oksat lyhyet ja pystyt. Lehdistö kiiltävän vihreä, kukat valkoiset. Sitruunankeltaiset marjat koristavat puuta loppukesästä. Syysväri hohtavan punainen. I-V 4-5 m x 1-1,5 m A-Pv Kuiva-Tuore
