Näytetään kaikki 11 tulosta

Metsävaahteran kapeakasvuinen muoto. I-IV 15-20 m x 2-3 m A-Pv Kuiva-Tuore

Yleinen puulaji koko Euroopan metsissä. Runko tumma, järeä vanhana kaarnoittuva. Lehdet tummanvihreät vastapuikeat Hedelmänorkot säilyvät puissa lehtien pudottua. Tervaleppä viihtyy hyvin kosteilla kasvupaikoilla. Pyramidalis on kapea, pilarimainen muoto, I-VI 10-15 m x 1-2 m, A-Pv ,Tuore- Kostea

Hieskoivun pilarimainen, pystyoksainen muoto. Viihtyy märilläkin kasvupaikoilla. I-VI 10-15 m x 1,5-2 m A-Pv Tuore-Kostea

Keskikokoiset Kapeat Puut

Hedlundia hybrida
Suomenpihlaja

Lehdet osittain liuskoittuneet. Marjat punaiset, kypsyvän myöhään syksyllä. Kukinto leveä, valkoinen, kesäkuussa. I-IV 4-10 m x 2-4 m A-Pv Kuiva-Tuore

Kasvutavaltaan kartiomainen. Lehdet osittain liuskoittuneita kuten suomenpihlajalla. Kapeahko, kestävä puu soveltuu erilaisille kasvupaikoille. I-V 6-10 m x 3-4 m A Kuiva-Tuore

Kapeakasvuinen, lähes pilarimainen koristekirsikka. Kukat vaaleanpunaiset, myöhemmin lähes valkoiset, puolikerrotut, hennosti tuoksuvat. Kukinta varhain keväällä lehtien puhjetessa kuparinpunaisina. Lehtien väri muuttuu kesän tullessa raikkaan vihreäksi. (I) 3-6m x 1,1,5 m A-Pv

Keskikokoiset Kapeat Puut

Quercus robur Fastigiata
Kartiotammi

Tammen pilarimainen muoto. I-III 5-10 m x 1,5-3 m A Tuore

Kotipihlajan kapeakasvuinen lajike. I-VI 4-12 m x 1-2 m A-Pv Kuiva-Tuore

Pylväspihlajalajike. Lehdykät suuremmat ja lehdet hieman harvemmat kuin kotipihlajalla. Syysväri oranssinpunainen. I-IV(?) 4-12 m x 1-2 m A-Pv Kuiva-Tuore

Pylväspihlajalajike. Lehdykät suuremmat ja lehdet hieman harvemmat kuin kotipihlajalla. Syysväri oranssinpunainen. I-IV(?) 4-12 m x 1-2 m A-Pv Kuiva-Tuore

Keskikokoiset Kapeat Puut

Sorbus GRANATNAJA 150-200
Marjapihlaja

Marjat suuria ja tummanpunaisia, soveltuvat esim. hillojen ja hyytelöiden valmistukseen. Pihlajan ja siperianorapihlajan risteymä. I-V 2-4 m x 1,5-2 m A-Pv Kuiva-Tuore