Näytetään tulokset 16–30 / 630

Voimakaskasvuinen, korkea, näyttävä pikkupuu. Lehdet 3-liuskaiset, syksyllä hehkuvan punaoranssit. I-VI 3-8 m x 3-6 m A-Pv Tuore

Reheväkasvuinen. Lehdet osin vaalealaikkuiset, myöhemmin punertavat. Näyttävien laikkujen muodostuminen vaatii valoisan kasvupaikan. Hedekasvi, sopii Actinidia kolomikta Vitakolan pölyttäjäksi. I-III(IV)

Kuten kiinanlaikkuköynnös, mutta heteet ja emit samassa kasviyksilössä. Usein ensimmäiset kukat vain hedekukkia, myöhemmin kaksineuvoisia. Hedelmä karviaisen kokoinen, kiivi-hedelmää muistuttava, syötävä. I-III(?)

Satoisa tsekkiläinen uutuuslajike. Hedelmä pitkulainen, 4-4,5 cm, vihreänkeltainen. Aromikkaat marjat kypsyvät elokuussa. Lehdet vaaleanvihreät. Pölyttäjäksi sopii Actinidia kolomikta Adam. I-III(?) 3-4 m A Tuore

Komea, varsinkin kukkiessaan näyttävä puu. Lehdet isot, 5-7 -sormiset, 8-20 cm:n levyiset. Valkoiset kukat pystytertuissa. Hedelmät piikikkäät ja pyöreät.

Keskikokoiset Kapeat Puut

Alnus glutinosa
Tervaleppä

Yleinen puulaji koko Euroopan metsissä. Runko tumma, järeä vanhana kaarnoittuva. Lehdet tummanvihreät vastapuikeat Hedelmänorkot säilyvät puissa lehtien pudottua. Tervaleppä viihtyy hyvin kosteilla kasvupaikoilla. I-VI,10-20 m x 4-6 m

Yleinen puulaji koko Euroopan metsissä. Runko tumma, järeä vanhana kaarnoittuva. Lehdet tummanvihreät vastapuikeat Hedelmänorkot säilyvät puissa lehtien pudottua. Tervaleppä viihtyy hyvin kosteilla kasvupaikoilla. Pyramidalis on kapea, pilarimainen muoto, I-VI 10-15 m x 1-2 m, A-Pv ,Tuore- Märkä

Yleinen puulaji koko Euroopan metsissä. Runko tumma, järeä vanhana kaarnoittuva. Lehdet tummanvihreät vastapuikeat Hedelmänorkot säilyvät puissa lehtien pudottua. Tervaleppä viihtyy hyvin kosteilla kasvupaikoilla. Pyramidalis on kapea, pilarimainen muoto, I-VI 10-15 m x 1-2 m, A-Pv ,Tuore- Märkä

Marjatuomipihlaja kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan länsiosissa, jossa siitä jalostetut lajikkeet ovat merkittäviä marjakasveja. Pystykasvuinen korkea pensas. Kukinto harvakukkainen terttu, kukat valkoiset touko-kesäkuussa. Marjat tummansiniset, vahapeitteiset, miedon makuiset, kypsyvät heinäkuussa. I-VI 2-4 m x 3 m A-Pv Kuiva-Tuore

Marjatuomipihlaja kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan länsiosissa, jossa siitä jalostetut lajikkeet ovat merkittäviä marjakasveja. Pystykasvuinen korkea pensas. Kukinto harvakukkainen terttu, kukat valkoiset touko-kesäkuussa. Marjat tummansiniset, vahapeitteiset, miedon makuiset, kypsyvät heinäkuussa. I-VI 2-4 m x 3 m A-Pv Kuiva-Tuore

Aroniat, marjatuomipihlajat, makeapihlajat

Amelanchier alnifolia OBELISK 150-200
Marjatuomipihlaja

Kasvutapa pysty ja kapea. Kukat valkoiset, kukkii touko- kesäkuussa. Lehdistö alkukesällä pronssinpunertava, muuttuu myöhemmin vihreäksi. Marjat kypsinä mustia, syötäviä. I-IV(?) 2-4 m x 1-1,5 m A-Pv Kuiva-Tuore

Aroniat, marjatuomipihlajat, makeapihlajat

Amelanchier alnifolia SMOKY 150-200
MARJATUOMIPIHLAJA (Saskatoon)

Marjat soveltuvat sellaisenaan syötäviksi tai säilöntään, maku täyteläinen, makea. Lehdistö avautuessaan punaruskea, syksyllä punainen, kukat valkoiset. Marjat tummansiniset, vahapeitteiset, kypsyvät heinäkuussa. Pystykasvuinen tuuhea kasvutapa. Latvus pallomainen. I-VI 2,5-4m x 1,5-2,0 m A-Pv Kuiva-Tuore

Voimakaskasvuinen hieman riippuvaoksainen pikkupuu. Marjat suuria maku täyteläinen, makea ja herkullinen. Lehdistö avautuessaan punaruskea, syksyllä punainen. Valkoiset kukat lehtien puhjetessa. I-VI 3-5 m x 2 m A-Pv Kuiva-Tuore

Kasvutapa siro, oksat ohuet. Lehdet puhjetessaan punertavat, kukat valkoiset ja tuoksuvat, marja sinisenmusta. Kukkii touko- kesäkuussa. I-II(III) 3-4 m x 2,5 m A-Pv Kuiva-Tuore