Valkoinen kukinta

Satoisa tsekkiläinen uutuuslajike. Hedelmä pitkulainen, 4-4,5 cm, vihreänkeltainen. Aromikkaat marjat kypsyvät elokuussa. Lehdet vaaleanvihreät. Pölyttäjäksi sopii Actinidia kolomikta Adam. I-III(?) 3-4 m A Tuore

Komea, varsinkin kukkiessaan näyttävä puu. Lehdet isot, 5-7 -sormiset, 8-20 cm:n levyiset. Valkoiset kukat pystytertuissa. Hedelmät piikikkäät ja pyöreät.

Keskikokoiset Kapeat Puut

Alnus glutinosa
Tervaleppä

Yleinen puulaji koko Euroopan metsissä. Runko tumma, järeä vanhana kaarnoittuva. Lehdet tummanvihreät vastapuikeat Hedelmänorkot säilyvät puissa lehtien pudottua. Tervaleppä viihtyy hyvin kosteilla kasvupaikoilla. I-VI,10-20 m x 4-6 m

Yleinen puulaji koko Euroopan metsissä. Runko tumma, järeä vanhana kaarnoittuva. Lehdet tummanvihreät vastapuikeat Hedelmänorkot säilyvät puissa lehtien pudottua. Tervaleppä viihtyy hyvin kosteilla kasvupaikoilla. Pyramidalis on kapea, pilarimainen muoto, I-VI 10-15 m x 1-2 m, A-Pv ,Tuore- Kostea

Keskikoiset Leveät Puut

Alnus incana LACINIATA
Sulkaharmaaleppä

Sulkaharmaaleppä

Marjatuomipihlaja kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan länsiosissa, jossa siitä jalostetut lajikkeet ovat merkittäviä marjakasveja. Pystykasvuinen korkea pensas. Kukinto harvakukkainen terttu, kukat valkoiset touko-kesäkuussa. Marjat tummansiniset, vahapeitteiset, miedon makuiset, kypsyvät heinäkuussa. I-VI 2-4 m x 3 m A-Pv Kuiva-Tuore

Aroniat, marjatuomipihlajat, makeapihlajat

Amelanchier alnifolia OBELISK
Marjatuomipihlaja

Kasvutapa pysty ja kapea. Kukat valkoiset, kukkii touko- kesäkuussa. Lehdistö alkukesällä pronssinpunertava, muuttuu myöhemmin vihreäksi. Marjat kypsinä mustia, syötäviä. I-IV(?) 2-4 m x 1-1,5 m A-Pv Kuiva-Tuore

Pikkupuut tai Rungolliset Pensaat

Amelanchier laevis 150-200
Sirotuomipihlaja

Kasvutapa siro, oksat ohuet. Lehdet puhjetessaan punertavat, kukat valkoiset ja tuoksuvat, marja sinisenmusta. Kukkii touko – kesäkuussa. I-III 3-4 m x 2 m A-Pv Kuiva-Tuore