Keskikoiset Leveät Puut

Acer negundo
Saarnivaahtera

Isohkot, saarnimaiset, päätöpariset, yleensä 5-lehdykkäiset lehdet. Runko nuorena kirkkaan vihreä, toisinaan vaaleapunaiseksi värittyvä, vahapeitteinen. Nopeakasvuinen, kaksikotinen puu tai suuri pensas. Soveltuu hyvin suojaistutuksiin. Syysväri keltainen. I-IV(V) 8-15 m x 4-6 m A-Pv Tuore-Kostea.

Voimakaskasvuinen, Etelä-Suomessa luonnonvarainen jalopuu. Lehdet suuret, ruodilliset, hieman liuskaiset. Runko nuorena sileä, myöhemmin uurteinen. Komea syysväritys. Kukinto 20-40 cm kellanvihreä huiskilo. I-IV 15-20 m x 8 m A-Pv Tuore

Metsävaahteran kapeakasvuinen muoto. I-IV 15-20 m x 2-3 m A-Pv Kuiva-Tuore

Suurikasvuinen, näyttävä puu. Lehdet suuret, sormiliuskaiset, mustanpunaiset, yläpinnalta kiiltävät. I-III 10-15 m x 6 m A-Pv Kuiva-Tuore

Kotimaista metsävaahteraa (A. platanoides) muistuttava sokerivaahtera. Nimi tulee sokeripitoisesta mahlasta, jota perinteisesti käytetty vaahterasiirapin tekoon. Kookas, pitkäikäinen puu. Upea, pitkään kestävä syysväritys. Kaunis rakenne ja vanhemmiten kanelinruskea, paksukaarnainen runko. Sokerivaahtera ei kärsi lehtiä turmelevasta tervatäplästä kuten kotimainen metsävaahtera. I-III 10-20 m x 10-15 m A-V Tuore

Komea, varsinkin kukkiessaan näyttävä puu. Lehdet isot, 5-7 -sormiset, 8-20 cm:n levyiset. Valkoiset kukat pystytertuissa. Hedelmät piikikkäät ja pyöreät.

Yleinen puulaji koko Euroopan metsissä. Runko tumma, järeä vanhana kaarnoittuva. Lehdet tummanvihreät vastapuikeat Hedelmänorkot säilyvät puissa lehtien pudottua. Tervaleppä viihtyy hyvin kosteilla kasvupaikoilla. Pyramidalis on kapea, pilarimainen muoto, I-VI 10-15 m x 1-2 m, A-Pv ,Tuore- Kostea

Voimakaskasvuinen hieman riippuvaoksainen pikkupuu. Marjat suuria maku täyteläinen, makea ja herkullinen. Lehdistö avautuessaan punaruskea, syksyllä punainen. Valkoiset kukat lehtien puhjetessa. I-VI 3-5 m x 2 m A-Pv Kuiva-Tuore

Latvus kapea, marjojen painosta sivuille taipuva.

Aroniat, marjatuomipihlajat, makeapihlajat

Aronia melanocarpa GLORIE
RUNGOLLINEN KORISTEARONIA

Pihlajalle vartettu hillittykasvuinen aronia-lajike. Valkea kukinta, kiiltävän vihreä lehdet, mustat marjat ja hohtavan punainen syysväri. I-IV(V) A, Kuiva-Tuore

Tuohi valkoinen, lehdet ovat sahalaitaiset, pitkäsuippuiset. Oksien uloimmat haarat usein voimakkaasti riippuvia. I-VIII 20-25 m x 7-12 m

Rauduskoivun latvaton riippamuoto. Oksat suoraan alaspäin riippuvia

Hieskoivun pilarimainen, pystyoksainen muoto. Viihtyy kosteillakin kasvupaikoilla. I-VI 10-15 m x 1,5-2 m A-Pv Tuore-Kostea

Hieskoivu on yleinen puulaji kosteilla ja märillä kasvupaikoilla. Lehtilapa 3-6 cm, puikea, lyhytsuippuinen, sahalaitainen. Runko sileä, kellertävän valkoinen. Rubra-lajikkeen lehdet ovat tummanpunaiset. I-VII, 8-12 m x 3-5 m A-Pv Tuore-Kostea

Siperianhernepensaan rungollinen, riippuvaoksainen muoto. Kukkii siroin keltaisin kukin kesäkuussa. I-V 2-3 m x 2 m A-Pv Kuiva-Tuore