Kestävä ja satoisa ruotsalainen kesäomenalajike. Hedelmät kookkaita, kekomaisia, lyhytkantaisia. I-III.
Hedelmät keskikokoisia, punaviiruisia. Maku makea ja hapoton. Hyvä pölyttäjä. I-V
Maku herkullinen, lievästi vadelma-arominen. Hedelmä melko kookas, vihertävänkeltainen, punaviiruinen tai -laikkuinen. Satoisa ja ruvenkestävyydeltään hyvä lajike. I-IV
Sato hyvin runsas. Hedelmät isokokoisia, vaalean kellertäviä. Maku raikkaan hapahko, kypsänä hienoarominen. Malto mehevä, murea ja läpikuultava
Sato hyvin runsas. Hedelmät isokokoisia, vaalean kellertäviä. Maku raikkaan hapahko, kypsänä hienoarominen. Malto mehevä, murea ja läpikuultava. Hyvä pölyttäjä. I-III
Valkeakuulaan kaltainen, mutta paremmin käsittelyä kestävä kesäomena. Hedelmä keltainen, lievästi punertava. Kypsyy samanaikaisesti kuin Valkeakuulas. I-III (IV)
Syylajike. Hedelmät ovat pieniä, noin 20 g, punaisia, makeita, aromikkaita. Kukinta näyttävän vaaleanpunainen. vyöhyke: I-III
Pilariomenat
Syysomena. Hedelmät suuret, keltaiset, hieman muhkuraiset. Malto rapea, aromikas, vähähappoinen ja makea (Golden Delicious-lajikkeen kaltainen). Ruvenkestävä. I-III
Kolme tai neljä eri omenalajiketta samaan runkoon vartettuina. Lajikkeet hyviä ja kestäviä, soveltuvat toistensa pölyttäjiksi. Lajikkeiden hedelmät kypsyvät eri aikaan, ja näin satokausi pitenee. I-III(IV)
Talviomena tai myöhäinen syysomena. Hedelmät suurehkot, tummanpunaiset, vahapeitteiset. Erittäin satoisa ja ruvenkestävä. I-III(IV)
Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita suositellaan kokeiltavaksi Etelä-Suomeen suojaisille kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat Menestyneet 2000-luvulla hyvin I-II -vyöhykkeillä. Puut ovat suuria, 4-6 m, hillittykasvuisella perusrungolla 3-4 m. Kukinta varhain Toukokuussa, makeat punaiset tai keltaiset marjat kypsyvät Heinäkuussa. Tarvitsevat yleensä pölyttäjän. Marjat tummanpunaisia, melkein mustia, keskikokoisia, makeita. Sato kypsyy heinäkuun puolivälissä. Tarvitsee pölyttäjän. I-III
Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita suositellaan kokeiltavaksi Etelä-Suomeen suojaisille kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat menestyneet 2000-luvulla hyvin I-II -vyöhykkeillä. Puut ovat suuria, 4-6 m, hillittykasvuisella perusrungolla 3-4 m. Kukinta varhain toukokuussa, makeat punaiset tai keltaiset marjat kypsyvät heinäkuussa. Tarvitsevat yleensä pölyttäjän. Keltamarjainen makeakirsikka. Hedelmät maukkaita, kypsyvät heinäkuussa. Keltainen marja ei kiinnosta rastaslintuja. Tarvitsee pölyttäjän. I-II
Makeakirsikat
Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita suositellaan kokeiltavaksi Etelä-Suomeen suojaisille kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat menestyneet 2000-luvulla hyvin I-II -vyöhykkeillä. Puut ovat suuria, 4-6 m, hillittykasvuisella perusrungolla 3-4 m. Kukinta varhain toukokuussa, makeat punaiset tai keltaiset marjat kypsyvät heinäkuussa. Tarvitsevat yleensä pölyttäjän. Marjat keskikokoisia tai suurehkoja, tummanpunaisia. Sato kypsyy aikaisin, jo heinäkuun alkupuolella. Tarvitsee pölyttäjän. Hyvin Suomeen soveltuva makeakirsikka. I-II(?)
Hedelmät melko isoja, tummanpunaisia, kypsyvät heinäkuun alkupuolella. Tarvitsee pölyttäjän.
Kirsikkaluumut
Leveäkasvuinen puu. Hedelmä punaruskea, pyöreä, n. 3-4 cm, pienikivinen, makea herkullinen. Kivi irtoaa helposti. Sato kypsyy elokuussa. Itsepölytteinen. I-III(?)